Meripelastajan arki

Suomen Meripelastusseuran 1500 vapaaehtoista pitävät omalta osaltaan huolta meri- ja sisävesialueiden turvallisuudesta auttamalla merihätään joutuneita. Kiirelähtöjä, koulutuksia ja kalustonhuoltoa sisältävässä työssä pelastetaan vesilläliikkujan päivä – ja joskus jopa henki.

Kuopion Järvipelastajien päivystävän päällikön puhelin soi. Läheisellä järvellä on veneilijä, joka on navigointivirheen vuoksi ajanut karille, ja veneessä on vuoto. Päällikkö laittaa hälytysjärjestelmän kautta viestin alueen päivystysvuorossa oleville meripelastajille. Vastausten perusteella päällikkö tekee päätöksen, kuka pelastajista on nopeimmin paikalla ja lähtee tehtävään mukaan.

Silloin tällöin saamme kiireellisiä hälytyksiä veden varaan joutuneista henkilöistä tai tulipaloista saaristossa. Näihin tehtäviin lähdetään usein pelastuslaitoksen avuksi. Useimmat tehtävät ovat kuitenkin kiireettömiä ja liittyvät teknisiin vikoihin ja karille ajoihin, kuvaa koulutusvastaava Martti Pulkkinen Kuopion Järvipelastajista.

Tehtävän jälkeen meripelastajat huoltavat kaluston seuraavaa käyttökertaa varten ja käyvät tarvittaessa läpi pelastustehtävää, minkä jälkeen sisävesillä pelastajat palaavat usein takaisin kotiin päivystämään.

Päivystystoiminta vaihteleekin sen mukaan, onko kyse sisävesistä vai merialueesta. Merellä useimmiten partioidaan vesillä tai päivystetään tukikohdassa välittömässä lähtövalmiudessa. Sisävesillä taas suuri osa tehtävistä on kotoa lähtöjä.

Vilkkaimpana aikana valvotaan vesillä

Pulkkinen itse lähti mukaan Meripelastusseuran toimintaan viisi vuotta sitten ja on nyt yksi Vuoksen vesistöalueen aktiivisista vapaaehtoisista. Hän kertoo liikkuneensa aina paljon vesillä, minkä lisäksi vapaaehtoistyö tuntui kiinnostavalta.

Tekemistä meripelastajana riittää vuoden ympäri: talvisin meripelastustoiminta keskittyy koulutuksiin ja alusten huoltamiseen ennen kevään vesillelaskua, ja kesää kohti vapaaehtoisten kalenterit täyttyvät päivystysvuoroista.

– Pyrimme päivystämään myös vesillä vilkkaimpaan veneilyaikaan iltaisin ja viikonloppuisin, jotta olemme lähellä veneilijöitä, Pulkkinen kertoo.

Kiireettömissä tapauksissa Pulkkinen kehottaa vesillä liikkujia ottamaan suoraan yhteyttä Meripelastusseuran valtakunnalliseen Trossi-palvelunumeroon 0800 30 22 30.

– Jos esimerkiksi aurinkoisella kelillä huomaa saaresta lähtiessään, että veneen polttoaine on lopussa, voi meidät soittaa apuun.

Trossilla vene turvaan

Vaikka ihmiset pelastetaan aina korvauksetta, veneen kiireettömästä siirrosta peritään lähtökohtaisesti maksu. Meripelastusseuran Trossi-jäsenyyden etuihin kuuluu veneen maksuton hinaaminen rantaan. Jäsenmaksuilla myös tuetaan vapaaehtoista meripelastustoimintaa.

Pulkkisen mukaan Trossi-jäseniä on tullut muutaman vuoden aikana reilusti lisää, ja hän vinkkaakin veneilijöitä levittämään tutuilleen sanaa jäsenyydestä.

– Esimerkiksi täällä Kuopiossa isomman pelastusaluksen tuntihinta on 150 euroa. Vaikka usein ehdimme tunnissa paikalle, on veneen rantaan hinaaminen hitaampaa puuhaa. Trossi-jäsenen ei tarvitse miettiä näitä kustannuksia.

Auttaminen tuo iloa

Pulkkinen kertoo viime kesältä mieleen jääneestä tapauksesta, jossa meripelastajat hälytettiin kiveen osuneen veneen luo. Paikan päällä huomattiin, ettei tilanteessa ollut suurta vaaraa, mutta veneessä matkustaneet kaksi pientä tyttöä olivat järkyttyneitä tapauksesta.

– Otimme tytöt kyytiin ja annoimme molemmille oman Meripelastuskoira Köpin kainaloon. Ei mennyt kauaa, kun suupielet kääntyivät ylös, ja sataman lähestyessä tyttöjä rupesi jo naurattamaan, Pulkkinen muistelee.

Auttaminen ja pelastettavien kiitokset ovatkin Pulkkisen mukaan meripelastajan työn parasta antia.

– Vaikka välillä on myrskyjä vastassa, kyllä tämä aika aurinkoista puuhaa on.

© 2017 Meripelastusseura.

Site by Unfair logo